14,5 tunnin kevyillä yöunilla...

...On hyvä lähteä päivään! Kanslistimme herätti mut puoli kymmenen soittamalla mulle, että mun yo-kirjotusilmottautumisestani puuttuu mun allekirjotus. (what a dumbass!!!) Selitin muistaakseni että oon torstaina tulossa koululle, että korjataan asia silloin. Sitten tuli uni uudestaan. Seuraavan kerran heräsin, kun äiti huutaa alakerrasta "Ooksä kuollu?!" "Joo..." "Kello on puol kolme!" Siinäpä tuli sitten otettua vähän tukevammat unet, eipä siinä mitään kun on vapaapäivä!

Koeviikoissa on jotain hyvääkin: tälläkin viikolla on vain yksi koe, matikka. Seuraava koe on ensi viikon maanantaina, silloin tiedossa yhteiskuntaoppia josta pitäisi oikeasti vetäistä hyvä numero. Tässä oonki koko tän päivän väsänny yhtiksen tehtäviä, joilla saa plussasta yhteen numeroon asti korotusta arvosanaan. 16 pitäisi tehdä että sen numeron verran saa ekstraa, nyt on tehtynä 10 eli kuus pitäis huomenna urakoida.

Parturi-kampaajaksi opiskeleva kaverini Laura värjäsi eilen mun tukan ja leikkasi otsiksen. Tuli ihan huippukiva! Pidennykset piti laittaa päähän jo eilen, mutta koska ne eivät suvainneet saapua niin siirrettiin pidennystenlaittoaikaa perjantaille. En malttais vaan enää odottaa että saa piiiitkän tukan! :) Nyt sit vaan pitää odotella ja puurtaa koulujuttujen parissa. Kuunnellen joululauluja!

Uusi elämä?

Huh huh, onpahan ollu erikoiset pari kuukautta. Eron myötä on menny kaikki ihan uusiksi, niin nykyisyys kuin tulevaisuuskin ja jossakin määrin myös menneisyys - asiat, joihin luotti ja joiden ajatteli olevan jollakin tietyllä tavalla on osoittautuneetkin ihan täysin erilaisiksi. Oon kai kuitenkin päässyt aika helpolla tästä ja elämä jatkuu eteenpäin. Vaikeita hetkiä on ja tulee olemaan, mutta onneksi on ihmisiä joihin voin luottaa huonommilla hetkillä... Elämää on eron jälkeen ja onhan tää nyt ollu aikamoinen kasvun paikka monen asian suhteen.

Kirjotukset meni ei-ihan-suunnitelmien-mukaan sattuneesta syystä. Psykologia lähti "varmana" E:nä - jopa "mahdollisena" L:nä-, mutta tulikin takaisin M:nä. Sitä mennään siis keväällä uusimaan... Maantiede sen sijaan yllätti positiivisesti ja jälleen kerran "varmana" C:nä lähtenyt koe tulikin takaisin M:nä ! :) Jotain hyvää siis kuitenkin. Sain myös opon kanssa rankan pohdinnan jälkeen päätettyä että meikäläisen matematiikan opinnot jää nyt unholaan ja kirjoitan lyhyen matikan sijasta ruotsin. Parempi näin.

Nyt oon tässä lähetelly Jameralle hintakyselyä rahan toivossa, josko noista kirjoista pääsisi vähän edes eroon. Joulu lähestyy ja ihmisille pitäisi ruveta ostamaan lahjoja, harmi vaan että tili näyttää aika tyhjältä tällä hetkellä... Hei mitä ihmettä mä oikein teen?! Vastaus: tuhlaan vähän lisää rahaa turhuuteen, huomenna saan sinettipidennykset päähän jee ;)

Elämä on.

Anteeksi blogikuolema. Viime aikoina on tapahtunut kaikenlaista kirjoituksista alkaen, ja on ollut paljon muuta ajateltavaa kuin blogi. Pitkäaikaisen poikaystävän kanssa tuli ero eilen, joten elämä menee ihan uusiksi. On aika hämmentävää olla sinkku kolmen vuoden suhteen jälkeen... Siinä on tietysti sekä hyvää että huonoa, yritän löytää asiasta positiiviset puolet ja olla ajattelematta niitä huonoja. Psykologian kirjoitukset menivät ihan mukavasti, ensi viikolla on perjantaina vielä maantieto ja sitten onkin syksyn kirjoitukset purkissa... Suunta on vain ylöspäin! :)

Nämä ihan älyttömät biisit ovat mulle tällä hetkellä oikeita tsemppibiisejä...

Syyskuu.

Eli toisin sanoen, kesä ohi. Lehtiä on jo liikaa maassa ja aamulla jäätyy pystyyn kun yrittää kävellä 20m matkan autolle. Kaikki vapaa-aika on mennyt lukiessa, onneksi vihdoin tänään pääsin vähän hevostelemaan ja tuulettamaan päätä. Huomenna olis tiedossa yhden kaverin juhlat, ja vaikka sitä itselleen lupasi että ennen kirjoituksia ei tippaakaan niin on sitä ohjelmaa luvassa ens viikonlopullekin... Oon heikko!

Yhtenä päivänä leikin kameralla ja opettelin vihdoin vähän sen ominaisuuksia. Eihän toi kamera olekaan ollut mulla kuin vasta pian neljä vuotta, ehkä siis oli aikakin vähän tutustua sen ihmeelliseen maailmaan! Kuvauskohteena oli ylienerginen koira ja kuolettavan passiivinen tuhti kissa.

Siinä nyt vihdoin näkyvät ne hiukset kunnolla. Tänään ostin pitkästä aikaa hopeashampoon, kun alkoivat nuo hamput kellertää uhkaavasti... Superpaljon kosteutusta niin edes se violetti möhnä ei saa hiuksiani kuolemaan!

Nyt maanantain salkkarit ja sitten nukkumaan, että jaksaa aamulla nousta ylös seitsemän aikaan... Silloin suuntaan auton nokan kohti Ypäjää ja suomenratsujen kuninkaallisia, pitää ottaa kuvia että saa vähän rahhoo.

Mä olen poikki.

Tänään on tiistai ja mun koko mieli ja kroppa on jossain välikuoleman partaalla... Päätä särkee ja kirjotuksiin aikaa ollessa 3 viikkoa alkaa stressi pukata päälle. En oo kerenny lukea vielä edes kaikki psykologian kirjoja läpi, ja tässä sitä vaan istutaan koneella. Oli vaan oikeasti ihan pakko vähän irtaantua tosta kirjasta ja lepuuttaa ajatuksia. Pää tässä sekoaa muuten...


Synttärikukat murulta, 18 ruusua teeman mukaan... Kuva heinäkuulta.

Pistin pitkästä aikaa jotain myyntiin Huuto.nettiin! Paljon ylä- ja alaosia on myynnissä esimerkiksi pari Ginan toppia, H&M:n pinkit shortsit ja hame, mekkoja... Lähtöhintaa 0,50 eurosta neljään euroon. Käykää katsomassa ja huutamassa vaatteet pois että köyhä opiskelija saa vähän rahaa! :)

KOHTEISIIN!

Tädin koira ja oma vuvve etualalla.

Odotan innolla aikaa kirjoitusten jälkeen. Näen jopa unta siitä, että teen täydellisen alisuorituksen kaikissa aineissa ja yleisarvosanani on yo-paperissa C. Töitä on tehtävä ja kohta kai on pakko taas siirtyä kirjan pariin... Eilen sain kuitenkin mukavan pikku yllätyksen ja äidinkielen esseekirjoituksesta 50 pistettä eli ysin. Kun vaan menis yhtä hyvin kirjoituksissa!

Ehkä mun on vaan tosiaan nyt aika siirtyä takasin sen kirjan pariin. Sen jälkeen rentoutan aivojani vähän lisää Salkkareiden huomisen jakson parissa... Loppuun vielä pari kuvaa menneeltä kesältä.


 Valas pääsi takaisin vapauteen.

 Jack Daniels oli kuvausrekvisiittaa, eikä alkoholi liity mitenkään kuvan henkilöön.

Viikonloppu

Perjantaina koulun loputtua mun sieluni huusi hyvää ruokaa. Siispä mun oli pakko päästä Hämeenlinnan Pancho Villaan lihomaan, ja otin Oskarinkin tietysti mukaan! Muuten ilta meni löhötessä, kateltiin fintv:stä Beer League mut päästiin vaan puoleenväliin kunnes fintv:n lataus keskeyty... Viikosta väsyneinä luovutettiin ja alettiin nukkumaan vaikka hyvä leffa jäikin kesken. Kannattaa ihmeessä katsoa jos kaipaa semmosta perus aivot narikkaan -paskaleffaa! ;) Ainakin puoleenväliin Beer League täytti noi kriteerit.

Uh mikä ruoanodotus-jumitus! Pahoittelut kuvan laadusta, valaistus ei ollut mitä parhain.

Lauantaina jumittelin kotona pitkän aikaa. Oskari kisko mut väkisin lenkille, ja se olikin loppujen lopuks ihan kivaa. Sen jälkeen sain palkinnon: käytiin grillaamassa Oskarilla koskenlaskija-pekoniherkkusieniä ja maissia, oli hyvää nami! Ruokailusta selvinneinä käytiin heittämässä kunnon amiskiesiä Riihimäellä, yritettiin mennä Mäkkärissä käymään mut Osku hiffas että sillä oli reinot jalassa joten muutettiin suunnitelmia ja kiesattiin ABC:lle. Mulla tuli jotenkin törkeen amis olo kun ajeltiin pitkin Riihimäen keskustaa... Se oli kerrassaan nöyryyttävä tunne ;) Loppuilta vietettiin tuttavapariskunnan luona löhöillen ja paineltiin kahdentoista aikaan yöllä kotiin. Sitten oli vuorossa mun viikonlopun ensimmäinen testosteroniryöppy: jouduin kattomaan Robert Heleniuksen nyrkkeilymatsia! Inhoon sitä lajia nyt vielä enemmän kun näin millasta kamalaa brutaalia hakkaamista se on. Ja Oskari on vielä harrastanu sitä lajia... Ei onneks missään kilpailumielessä!

Ja sitten tähän koko viikonlopun oudoimpaan osioon. Mulla naksahti pahasti päässä lauantai-iltana, ja keksin, että haluan päästä kokeilemaan airsoftia. AIRSOFTIA, minä! Kaveriporukka oli menossa sunnuntaina softaamaan, ja saivat Oskarinkin pitkästä aikaa mukaan. Mä sain sitten päähäni että lähden mukaan rämpimään metsään muille maalitauluksi. Tänään sitten tää älytön idea toteutui ja kahden maissa olin metsässä kera miesjoukkion. Yllättävää kyllä, se touhu oli ihan hauskaa vaikken juurikaan uskaltanu liikkua vaan käkin ryteikköjen takana ja yritin ampua jos näin jotain liikkuvaa. Osuin yhteen liikkumattomaan kohteeseen 10 metrin päästä :)

Ilme on ku pikkulapsella karkkikaupassa. Löysin sisäisen luolamieheni.

Huomenna olis aikanen herätys tiedossa, kun pitää heittää isä Riihimäen rautatieasemalle seittemäks. No, saanpahan X-trailin käyttöön pariksi päiväksi eikä tarvitse nysvätä Almeralla... Adios!

Pidennykset

Eilen tein jo pitkään mielessäni muhineen urakan, värjäsin nimittäin joskus keväällä ebaysta tilaamani pidennykset uudestaan - tummanruskeiksi! Pidennykset olivat jo pitkään olleet yhtenä sekamelskahykkyränä laatikon pohjalla, enkä totta vieköön uskonut niiden heräävän enää eloon... Alkuperäinen väri niissä oli blondi.

 Tällaiset ne olivat siis ennen. Nykyisyys halpispidennyksilleni koitti Lorealin Exell'10 Vaalea suklaanruskea -hiusvärillä.

Näillähän saa nyt sitten sen taatusti epätrendikkään ysärivärin hiuksiin, eli vaalea päältä ja tumma alta! Itse kyllä myönnän olevani kyseisen yhdistelmän fani, ja mielestäni ne kohtuullisen hyvin kasvoilleni sopivatkin. Huomenissa voisin laittaa kuvan noista päässä.

Huomiseksi pitäisi lukea vielä 100 sivua Seitsemää veljestä. Tuntuu uskomattoman vaikealta nostaa peppu ylös tietsikkatuolista ja siirtyä lukemaan tuota suomalaisen kirjallisuuden kielioppihirviötä. "Mutta ei auta, vaan naimaan, naimaan!"

One lovely blog -award

Voi hiisi, blogi ollut pystyssä pari päivää ja jo heitetään blogiawardilla ;) Tämä enteilee suurta menestystarinaa. Tai sitten ei!

Sain awardin Shining Landin Sonjalta, kiitos paljon!
Tässä haasteen säännöt:

1) Kerro henkilö linkin kera blogissasi, joka lahjoitti sinulle tämän awardin. 

2) Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi. 

3) Lahjoita tämä sama award 15 parhaalle blogille/bloggaajalle.  

 

1. Olen tajuttoman saamaton. Pitäisi lukea kirjoituksiin, mutta eipä paljon ole kirja auennut...

2.Vietän liikaa aikaa tietokoneella.

3. Yritän laihtua pikkuisen, vaikkei oikeastaan tarvetta olisi.

4. Liikun todella vähän!

5. Kauheasti itseään esiin tuovat ihmiset ärsyttävät minua.

6. Haaveilen muuttavani joskus vähäksi aikaa ulkomaille

7. Olen kamalan perso Chicosin ruoalle :)

Haastan
Siiri/Siirin blogi
Ulla/Blue Fields
Johanna/Hello USA!
tania/Wild hearts can't be broken

Muita en nyt keksi :)

Nyt nukkumaan...

En enää koskaan tilaa H&M:ltä mitään!

Oon nyt toistellut itselleni tota fraasia tässä kuukauden päivät kun oon odotellu mun viittä tuotetta tulevaksi kotiin. Tilasin tuotteet joskus heinäkuun puolivälissä, ja ensimmäiset kolme tuotetta sain elokuun 8. päivä. Jäljelle jääneitä kahta tuotetta sai apun mukaan odottaa vielä hyvin epämääräisesti ilmaistuna "elokuun loppu/syyskuun alku/syyskuun puoliväliin asti". Että mitä! Varaako ne yhtä tuotetta varastoon 200 kpl vai mitä ihmeen pelleilyä tämä on... Tämä H&M:n postituspolitiikkahan nyt ei ole tietenkään mikään uusi juttu muille paitsi mulle. Nyt olen kuitenkin päättänyt että koskaan en enää rahojani pistä Henkkamaukan postimyyntiin, tuotteita saa odottaa ikuisuuksia ja sitten niitä tulee vielä väärissä väreissä... En tosiaan jaksa palauttaa tänään tilaamiani söpöjä housuja joita odotin innoissani, kun ovatkin nyt sitten väärän väriset. Ties kuinka kauan uusia pöksyjä saisi odottaa, varmaan joulukuulle asti ;) Ymmärtäisin Henkkamaukkaa vähän enemmän ja antaisin tämän täysin amatöörimaisen (hihi!) toiminnan anteeksi, jos he tarjoaisivat ilmaiset postikulut. Mutta ilmeisesti svenskijätillä on varaa odotuttaa asiakkaitaan ja perseillä toimituksessa.

Tässä kuitenkin nää pöksyt, tykkään tosta rentoudesta ja reisitaskuista. Näiden piti tulla khakin värisenä, mutta tummanharmaat luukusta tupsahti... Onhan nääkin kivat tietty! Hintaa 24,95.

Sain tänään muutaman kommentin siitä että oli punaiset huulet... Ja siitä että sitä punaista löytyi myös hampaista :)

Että sellaista tänään. Tilailin kynsijuttuja ebaysta, mm. tippejä ja fimotankoja. Tulisivat nyt äkkiä niin pääsis näpertelemään...

Elli Anna Sofia

Sain kerrankin Demistä rakentavaa palautetta yhdeltä blogiani katsoneelta. Hän neuvoi minua kertomaan vähän itsestäni ja ajatusmaailmastani, ketäpä kiinnostaisi lukea blogia jonka kirjoittajasta ei tiedä juuri mitään? Blondilla hyrräsi taas hetken aikaa päässä ja tajusin, etten ole koskaan kirjoittanut kummoisempaa esittelypostia itsestäni. Ehkäpä nyt on korkea aika tehdä se.

  

Olen reilu kuukausi sitten 18 vuotta täyttänyt lukiolainen. Käyn abivuottani, odotukset ovat korkealla kirjoitusarvosanojen suhteen mutta työtä en ole vielä kovin paljon tehnyt kirjoitusten eteen... Vapaa-ajan viettotapani tuntuvat vievän kaiken lukuajan, ratsastan säännöllisesti yhtä hevosta ja käyn koirani kanssa kerran viikossa agilityssä. Lisäksi kaikkeen turhaan menee aikaa, kuten tähän koneella istuskelemiseen. Haaveenani on päästä joko Helsingin tai Turun oikeustieteelliseen opiskelemaan lakimieheksi, toteutuuko se ikinä, sitä en osaa sanoa. Yritän ainakin.

Vaikka blogini tarkoitus ei missään nimessä ole olla muotiblogi, niin vaatteista ja kaikesta kauniista materiasta kiinnostuneena on blogissani varmasti myös vaatejuttuja. Kynsien kasvattaminen ja niiden koristelu ovat pitkäaikaisia innostuksen kohteitani, joten sitten kun viimeistään ylioppilasjuhliin mennessä saan kynteni kuntoon niin haaveenani olisi kirjoittaa myös kynsien koristelusta. Kauniit ja söpöt asiat ovat mieleeni, ja olen parantumaton materialisti. Tahdon kaikkea ihanaa ja hienoa, mutta yleensä (luojan kiitos) piheys iskee.


Pukeutumistyylini on kovin vaihteleva ja oikeastaan perustylsä. Toisinaan kaverit (joko leikillään tai tosissaan) puhuvat vaatteistani termillä "mummovaatteet". Joskus mieleni tekee pukeutua hieman, hmm, konservatiivisemmin, mutta yleensä kiskon päälleni farkut ja topin. Pidän raikkaista väreistä ja tykkäänkin piristää niillä usein kovin tylsänväristä vaatetustani. Colour blockingia en voi sietää, useimmat kahta kirkasta väriä päällään kantavat neitoset näyttävät mielestäni lähinnä sirkusteltasta karanneilta. Tai vaihtoehtoisesti siltä, että he ovat tehneet vaatteensa siitä sirkusteltasta. En muutenkaan seuraa muotia, vaan pistän päälle sitä mikä itsestäni näyttää kivalta. Yleensä ne rievut eivät muiden mielestä sitten niin kivoilta näytäkään!

Asun maaseudulla. Olen asunut täällä 10-vuotiaasta asti. Toisinaan liika tila ja hiljaisuus ahdistaa, kaipaisin kaupungin elämää ja mahdollisuutta käydä vaikkapa vaatekaupoilla kun haluaa. Tällä hetkellä lähin kauppakeskus on noin 30 kilometrin päässä, eikä sekään kovin hääppöinen ole. Haaveenani on muuttaa takaisin pääkaupunkiseudulle, sinne mistä olen kotoisinkin. :)



Olen seurustellut pian kolme vuotta poikaystäväni kanssa. Tapasimme yläasteella parin onnekkaan tapahtuman kautta. Haaveenamme on tietenkin muuttaa jossain vaiheessa yhteen ja katsoa mitä sitten tapahtuu. Hänkin varmaan esiintyy jossain vaiheessa täällä blogissa.

Blogiani voisi ehkä luonnehtia lifestyle -blogiksi. Kirjoitan paljon tekstiä, mutta pyrin lisäämään myös kuvia elämäni tapahtumista. Toivottavasti ihmiset löytävät blogiini ja pitävät siitä, sillä sehän tämän touhun suola on - että ihmiset kommentoivat ja kertovat omia ajatuksiaan. Jos jollakulla tulee jotain kysyttävää mieleen, kysykää pois! :)

Keep it simple!

Aikaisemmissa blogeissani otsikkokuva on ollut dominoivassa roolissa - se oli iso ja näyttävä ja siinä oli paljon kaikkea söpöä. Päätinpä vaihtelun vuoksi kokeilla jotain muuta, ennen kammoksumaani tekstiotsikkoa! Siellähän se nyt on ja keikkuu, katsotaan miten kauan jaksan moista yksinkertaista härpäkettä katsella :)

Joku päivä sitten ostin shoppailuhimoissani Biozellin intensiivisävytteen hiusvärin sijaan. Suhtauduin tuotteeseen melko varauksella, mutta pitihän sitä kokeilla kun hintaa oli noin 7 euroa. Suureksi yllätykseksi Viileän vaalea -niminen sävyte vaalensi hiuksia ja veti juurikasvun jopa hiukan harmaaksi. Keltaisuus sai haperoblondeistani kyytiä, ja vannon kyllä nyt INTENSIIVISÄVYTTEEN nimeen hopeashampoon sijasta! Ai miksikö? Intensiivisävyte hoitaa hiusta ja saa ne kiiltämään kuivattamisen ja tappamisen sijaan. Aine ei kuitenkaan ole kovin riittoisaa ja jo muutaman käyttökerran jälkeen puolipitkät hiukseni  ovat imaisseet reilusti yli puolet putelista.

Mainostus sikseen, kouluviikko on alkamassa taas ja psykologian kirjoitukset lähestyvät. Tavoitteena tottakai Laudatur, Eximiakin riittää. Tuntuu että tavoitteet ovat pikkusen turhan korkealla, mutta voin vannoa että uusiksi menee jos E:tä huonompi arvosana ylioppilaslautakunnasta paperiin pujahtaa. Tai niinhän minä sanon. Itseni hyvin tuntien tässä käy niin, että vaikka sieltä tulisi se M niin antaisin arvosanan olla ja masistelisin ja söisin suklaata.

Kesä tule takaisin.

ps. Terveiset Mozillalle, Opera tulee taas käyttöön jahka jaksan sen ladata uudestaan. Tulikettu on kaatunut nyt nelisen kertaa puolen tunnin aikana vailla syytä.

I swear I'll behave

Tästä tämä alkaa uusiksi.



Mulla on näköjään paha tapa muuttua muutamassa kuukaudessa liikaa - blogitauon pidettyäni vanha blogi näyttää silmittömän typerältä, tylsältä ja täyttä potaskaa täynnä olevalta turhakkeelta. Kesän aikana tuli koettua kaikenmoista, minkä vuoksi ajatusmaailmani ja jopa vähän ystäväpiirini muuttui. Olen taas kerran kasvanut hieman ihmisenä, mutta lisäksi lompakossa painaa nyt rahattomuuden lisäksi ajokortti...

Tämän vuoden postaukset tulevan olemaan täynnä yo-kirjoitusnillitystä, penkkaripukujen tarkastelua ja kaikkea muuta kovin turhaa mutta ah niin ihanaa! Tervetuloa seuraamaan blogiani nyt jo kolmannen kerran.